Taalla Washington. Tosin ilman matkatavaroita. Paastiin byrokratian makuun jo heti Pariisissa, jossa meidan nimet loyty komeilemasta valotaululta. S. Puisto ja A. Valtanen kun eivat olleet ilmoittaneet osoitettaan Jenkeissa. Tasta kuitenkin selvittiin, ja matka yli Atlantin saattoi alkaa.
Jannitysmomentti passien suhteen oli kuitenkin varsin turha, silla tullivirkailijaa ei kauheesti jaksanut kaikki meidan hienot paperit kiinnostaa ja paastiinkin rantautumaan maahan heti annettuamme sormenjaljet ja kuvat verkkokalvoista. Piti tosin palauttaa lomake, jossa kysyttiin esim. ollaanko osallistuttu natsien toimintaan 1939-1945 tai aiotaanko syyllistya taalla rikolliseen/moraalittomaan toimintaan. Etta nain.
Sivuhuomautuksena muuten, etta taalla nakojaan edelleen taputetaan laskeutumisen jalkeen. Muisteltiin, etta viimeks nain on kaynyt kun aikuismatkaaja Sussu saapui Kanarialta alkuvuonna 1991.
Tullin jalkeen olikin taas aika loytaa nimet listalta, talla kertaa koskien Pariisiin jaaneita matkatavaroita. Kiva. Herra Air France kuitenkin vakuutti tekevansa parhaansa, etta laukkuset saapuisi Washingtoniin tanaan. Sehan olisikin tavallaan ihan mukavaa... Ja sitten saatiin myos one night survival kit -pakkaukset. Eli "hieno" Skyteam t-paita ja hammasharja. No oli siina partavaahtokin, jee! Oltais kylla saatu kayttaa molemmat 100e Air Francen laskuun, mutta koska meilla oli viela edessa 380 km:n ajo Washingtoniin, niin ei oikeen ehditty shoppailemaan. Mutta jos ei laukut kohta tule, niin eikohan taalta loydy kauppoja...
Ajomatka menikin yllattavan hyvin, silla lahettiin vaaraan suuntaan vaan kerran. GPS ON TURHA;) Auto on muuten oikeen hieno harmaa Chevrolet, naatte sitten kuvista. Oltiin myos tanne saapuessa valvottu sellanen 24 tuntia, joten valtettiin jetlag. Tavallaan ainakin. Melkeen meinas kylla jaada younet valiin, kun ulkoa kuului vaittelya toisesta maailmansodasta. Ei kuitenkaan menty "patemaan" :)
Tanaan aiotaan sitten vallottaa Washington, joko likasina tai puhtaina, riippuen ranskalaisten ripeydesta. Tarkotus olisi kiertaa Capitol Hillit sun muut ja ehtia viela pyorahtaa Holokaustimuseossa, jota kovasti Lonely Planetissa kehuttiin. Yoksi jaadaan viela tanne ja huomenna aamulla (Ainon aamulenkin jalkeen, Susanna viela harkitsee...) matka jatkuu halki Appallakkien kohti Roanokea, joka saattaa olla seuraava yoetappi. Remains to be seen.
Ainon aiti: puhelimet ei toimi, olen hengissa vaikket saa joka paiva tekstiviestia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Äitis olikin jo huolissaan, kun ei ole kuulunut mitään:)
Muistakaa hyödyntää tuo 100e ja katsokaa vielä matkavakuutuksestanne (joka teillä tietysti molemmilla on) paljonko sen piikkiin saa ostella, (vaikka tuliaisia, jos ei muuta...)
Jos jommalla kummalla on Amex tai Diners Club ja olette maksaneet matkanne niillä, niin niidenkin vakuutuksesta voi löytyä limiittiä hankinnoille, koska laukut ovat myöhässä.
Laukut jäävät aina Pariisiin, varsinkin jos on tulossa kotiin... Muistakaa tuo, kun tulette takaisin, ettei matkalaukuissa ole mitään erityisen tärkeää, jota tarvitsee heti kotona.
Viihtykää!
Voi jehna, toivottavasti laukut on jo löytyny! Tää on hyvää tietoo meille sit ku lähdetään Anskun ja Hannan kanssa ens kesänä ;)
Kansa vaatii lisää malttamattomana :D
Lähetä kommentti