Polttelee jo..

Tämä matkatarina sai alkunsa siitä, kun Susanna tuli eräänä kevään iltana Ainon luokse syömään baageleita. Pienen matkakuumeen polttelemana Aino heitti ilmaan viattoman ehdotuksen pienestä reissusta USA:han, joka Susannan äärettömän innostuksen voimasta paisui yli kolmen viikon roadtripiksi uudelle mantereelle.

26. päivän aamuna nousee Helsingistä lentokone, joka vie meidät Pariisin kautta New Yorkiin. JFK:n kentältä otamme vuokra-auton, jolla ajamme ensimmäisenä iltana Washingtoniin. Sounds like a smoothy plan, jonka pieniä mutkia ovat vielä esim. se, että on olemassa pieni jännitysmomentti kelpaako Susannan passi USA:n maahantuloviranomaisille tai se, miten todistamme maahan mennessämme rahavarantomme, kun tili on tällä hetkellä hyvin heikoilla ja tarkoitus on elää luotolla tai se, osaammeko vakuuttaa nämä samaiset viranomaiset turistimatkamme vilpittömyydestä, jonka tarkoitus ei ole jäädä maahan. He kun eivät ehkä ymmärrä, että Jenkkilä ei ole meille meren takainen unelma, ja matkan yksi päätarkoitus on nähdä elävänä kaikki ne tyhmät ihmistyypit, joita manner päällään kantaa.

Toivottavasti tämän tarinan Thelmalle ja Louiselle käy paremmin kuin elokuvaversiossa. Sitä voit seurata tämän blogin välityksellä. Teemme päivityksiä aina kun ennätämme; aika on kuitenkin kortilla, kun pitää nauttia Texasin auringosta, surffata länsirannikon aalloilla, kuunnella Moottoritie on kuumaa ja pitää päätä ulkona auton ikkunasta, katsoa auringonlaskua Grand Canyonilla ja juosta aamulenkkiä Central Parkissa.

In case of a car crash or meeting a tornado or the Texas chainsaw massacre, WE LOVE YOU ALL!