Autoinsinoorit San Fransiscossa

Eilen olikin tapahtumarikas paiva, mutta ennen sita taytyy viela mainostaa yhta unohtunutta asiaa. Eli Las Vegasissa oli sellainen nayttely, jossa on oikeita ihmisruumiita esim. heittamassa palloa tai johtamassa orkesteria. Joku kiinalainen heppu niita naytille laittaa ja mallien pitais olla vapaaehtoisia. Tieda hanta sitten. Kaikki "mallit" oli miehia ja kuolleet sikiot vaikutti kovasti tytoilta. Eipa sita kylla oikeen osannu ajatella, etta ne oli oikeita ruumiita. Niilta oli siis otettu iho pois ja kehon nesteet korvattu aineella x, joten naky sisaelimet yms. Aika perusbiologiantunti, etenkin kun siella erikseen oli viela joka sortin elimia vitriineissa. Ihan mielenkiintosta kylla, onneks ei olla laakiksessa:)

Mutta eilen oli sitten tarkoitus karauttaa aivan ongelmitta San Fransiscoon. Olisi tietysti ollut ehka liikaa pyydetty, ettei mitaan ongelmia auton kanssa olisi tullut, mutta talla kertaa syylliset loytyi kylla ihan omasta pienesta peilista. Oltiin siis onnistuttu jattamaan parkkivalot paalle yoks, joten ei auto oikeen sihahdellut aamulla. Miedan puolustukseksi kerrottakoon, etta autossa on siis automaattivalot, jotka menee pimealla paalle. Vuoristossa oli kuitenkin patka, jolla valoja piti paivallakin kayttaa, joten laitettiin ne sitten ihan manuaalisesti paalle. Se sammuttaminen vaan sitten vahan jai. Sinansa onnekkaaseen aikaan sattui tama, etta meidan ruotsalainen kamppis oli kovin avulias ja hommas jotkut paikalliset akkulatureineen paikalle. Ei olisi uskottu, etta kokin vaatteissa paikalle tallustellut keksi-ikainen nainen oli lopulta se henkilo, joka kompi meidan takaluukussa ja sai auton kayntiin. Eli lopulta herasi henkiin armas automme. Se viela sanottakoon, etta on hirmu katevaa akun tyhjentyessa, etta kaikki toimii autossa sahkolla. Itse akku oli takaluukussa, joka ei sitten manuaalisesti suostunut aukeamaan, katsyy. Mutta kaikesta selvittiin. Tosin me lahinna postailtiin jalkakaytavalla muiden fiksatessa autoa:)

Friscoon siis lopulta paastiin, ihan vaan huomataksemme, etta olisi ollut fiksua hiukan ennakoida noissa hostellivarauksissa. Kaikki on suunnilleen taynna, joten viime yoksi paadyttiin maailman pisimman check in -prosessin jalkeen eri huoneisiin ja Sussu viela patjalle lattialle. Mutta se oli hyva patja! To/pe-yo on jo hallussa yhesta toisesta hostellista, mutta taman paivanen on viela hiukan kysymysmerkki. Eikohan taalta kuitenki jotain loydy, hupaisaa vaan joka paiva vaihtaa hostellia.

Eilisessa ravintolassa meille osui tarjoilijaksi yks tytto, joka on aivan hurahtanut Suomeen. Vahan osaa jotain puhuakin, on kuulemma kaynyt kursseja. Ja osaa tarkeita suomalaisia kansallislauluja kuten R-A-K-A-S ja Paa, olkapaa, peppu, polvet, varpaat.. No, jokatapauksessa meilla on sitten taksi illaksi paikallinen opas hommattuna. On kuulemma muutama paikka, jotka on pakko taalla ollessaan nahda, ei viela tosin tiedeta mita ne on.

Taa on muuten tosi natti kaupunki ja jarjettoman makinen. Jos taalla asuis, niin ei tarttis millaan lenkilla kayda!

Perjantaina suihkitaan sitten ilmojen halki New Yorkiin, josta kotiudutaan keskiviikkona. Tama olkoon ilmoituksena niille, joille Susanna on mainostanut tulevansa takaisin tiistaina.

Ja Nettelle viela oikeen hyvaa synttaria!!! Sa olet vanha:)