Merta nakyvissa!

Eilen nahtiin ekan kerran MERI! Matkamme rannikolta rannikolle alkaa siis olla viimeista silausta vaille valmis. Nyt ollaan Santa Cruzissa, joka on vain hiukan San Fransiscon alapuolella. Meri kuohuaa ja merinorsut molyaa. Ja aurinko tuntuu tarttuvan erityisen hyvin. Huomenna siis lisaa rantaa luvassa. Ja merinorsut on muuten hupaisia, matkalla oli sellanen maisema rannalle, joka oli taynna paikkareita vetavia potkyloita. Nayttaa muuten ihan silakoilta suurennettuina.

Mutta hiukan siita, miten tanne paastiin. Las Vegas oli epileptikoiden painajainen eika siella muutkaan voi olla viikonloppua pidempaan. Koko kaupunki on pelkkaa vilkkuvaloa. Jos joskus sinne viela paatyy, pitaa voittaa ensin lotossa tai ryostaa pankki, koska siella ei voi tehda muuta kuin kuluttaa. Meidan uhkapelit jai 25 senttiin, joka ei yllattaen tuonut suuria voittoja. Nautittiin Vegasista lahinna hotellin uima-altaalla. Sussu sai Vegasissa tuntea olevansa nuori jalleen, kun han ei saanut ravintolasta siideria eurooppalaisella ajokortilla passin puuttuessa. Asia kuitenkin kompensoitui, kun ruuasta ei tarvinnut maksaa mitaan, niin pahoillaan ravintolan omistaja oli tasta tapauksesta. Ja tamahan johtui siita, etta Susanna oli niin ihana asiakas, ettei alkanut taistelemaan oikeudestaan alkoholiin. Myos allasbaarissa piti muuten nayttaa paperit vetta ostaessa. Nain meilla taalla.

Matka Vegasista rannikolle Los Angelesiin oli koko autoretken hard core -patka. Tuntui silta, etta koko Vegasin populaatio oli samaan aikaan motarilla menossa samaan suuntaan. Useimmat osoittivat loistavat pujottelutaitonsa ja optimisminsa siihen, miten pieneen valiin oma auto mahtuu kaistaa vaihtaessa. Los Angelesiin tutustuminen jai siihen, etta ajettiin autolla Walk of Famen ja Beverly Hillsin lapi. Sussu ei ole oikein vielakaan paassyt yli siita, miten vaisu ja ei-glamourinen Walk of Fame oli. Toivottavasti Friscon ja Nykin antimet auttaa taman trauman lapikaymisessa.

Bensa on Kaliforniassa kalliimpaa kuin muualla Jenkeissa. Voitiin siis tanne tullessa yhtya amerikkalaisten taivasteluun bensan kalliista hinnasta. Mutta vaikka se on taalla noussut todella paljon viime aikoina, se on silti meidan mielesta halpaa. Telkkarista tuli joku ilta raporttia siita, miten bensan hinnannousun taustalla on ehdottomasti oltava jokin salaliitto. Muita syitahan ei voi olla. Todennakoisin syyllinen tahan onkin Tohtori Sykero.

Huomenna ajetaan taman road tripin viimeinen etappi. Meidan harmaasta kiiturista on jo vahan tullut koti, joten tulee olemaan vaikeeta erota siita. Vaikka ajelu on ohi, viikko vierahtaa viela metropoleissa. Niista tarinoista lisaa tuonnempana! Nyt nukkumaan meidan sekadormiin ruotsalaisen Chrisin, venalaisen Sashan ja jonkun keltapaitaisen pyorailijaukon sekaan.